Ruokavalion merkitys tyypin 2 diabeteksessa
Peräti noin puolella suomalaisista on perinnöllinen taipumus sairastua tyypin 2 diabetekseen, mutta elintavat useimmiten ratkaisevat kuka lopulta sairastuu. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä tärkeintä on estää ylipainoa. Liikunta selvästi pienentää sairastumisriskiä, sillä liikunta lisää insuliiniherkkyyttä ja pienentää veren paastosokeripitoisuutta sekä alentaa verenpainetta. Ravitsemussuositusten mukaisella ruokavaliolla voidaan ehkäistä tyypin 2 diabetesta.
Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä aikuisiässä, useinkin ylipainoisella ihmisellä, jolla on kohonnut verenpaine tai koholla olevat rasva-arvot. Tyypin 2 diabetes kehittyy vähitellen monen vuoden kuluessa eikä se aiheuta voimakkaita oireita. Usein käykin niin, että se todetaan sattumalta muista syistä tehtävien verikokeiden yhteydessä. Oireina voi kuitenkin esiintyä väsymystä, erityisesti aterian jälkeen sekä ärtyneisyyttä. Myös jalkojen särkyä sekä tulehdusherkkyyttä saattaa ilmetä. Tyypin 2 diabetestapauksista jopa puolet on diagnosoimatta.
Terveelliset ja tasapainoiset ruokailutottumukset sekä liikunta ovat diabeteksen hoidon perusta
Diabeetikolle suositeltu ruokavalio voidaan toteuttaa Välimeren ruokavaliolla, jossa on paljon vihanneksia, palkokasveja, hedelmiä, kalaa, oliiviöljyä, pähkinöitä, täysjyväviljaa, ja vain vähän lihaa, sokeria ja valkoista viljaa. Itämeren ruokavalio, jonka perustana ovat marjat, kasvikset, ruisleipä, rypsöljy ja kala, on myös oiva tapa toteuttaa diabeetikolle suositeltua ruokavaliota.
Suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio on sellaisenaan sopiva diabeetikon ruokavalioksi. Runsas kuidun saanti on tärkeää diabeetikolle. Keskeistä ruokavaliossa on:
kasviksia, marjoja ja hedelmiä vähintään 500 g päivässä sekä täysjyvävalmisteita, sillä runsas kuidun saanti auttaa alentamaan veren glukoositasoa
vähän suolaa
sokeria harkiten, sillä runsas sokerin ja fruktoosin saanti nostaa veren triglyseridipitoisuutta
kalaa kannattaa syödä kaksi kertaa viikossa sekä nauttia pehmeää rasvaa kovien rasvojen sijaan
maitotuotteet kannattaa valita rasvattomina ja liha vähärasvaisena
alkoholin käyttöä tulee rajoittaa
ruokavalion energiatiheyden huomioiminen
Yhtä tiettyä ateriarytmiä ei ole, mutta päivässä olisi hyvä olla vähintään kolme ruokailukertaa. Säännöllinen, suunnilleen sama määrä aterioita suunnilleen samoihin aikoihin päivittäin, on apuna aterian jälkeisen verenglukoosin hallinnassa ja se auttaa myös hallitsemaan ruokamääriä ja näin ollen myös sopivan painon hallinnassa. Lautasmallista on apua aterioiden koostamisessa. Ruokavalio pitäisi voida toteuttaa helposti ja niin, että ruoasta saa ja voi vapautuneesti ja hyvällä mielellä nauttia!
Lähteet
Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008. Diabetesliitto. Diabeteksen Käypä hoito -suositus. 2016. Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Suomen Sisätautilääkäreiden yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Saatavissa: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50056 Mustajoki P. 2015. Diabetes. Terveyskirjasto Duodecim. Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00011 Tarnanen K., Groop L., Laine M., Puurunen M. ja Isomaa B. 2017. Diabetes – uhka terveydelle. Käypä hoito -potilasversio. Duodecim. Saatavissa: http://kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00066&suositusid=hoi50056