040 511 5359

©2018 BY ALENDO

  • Facebook Social Icon

Jorvas High-tech Center (JHC-1, E-rappu), Hirsalantie 11, 02420 Jorvas, Kirkkonummi

Seuraa

Ota yhteyttä

Osoite

Heicap Oy
Y-tunnus: 2515813-8

Hallitse stressiä

15.5.2018

 

Kaikki kokevat ajoittain stressiä. Stressi on tarpeellista sopivassa määrin. Vaativassa tilanteessa elimistön virittyminen on ensivaiheessa tarpeellista ja hyvä asia. Suorituskykyä lisääviä hormoneja eritetään, verenpaine ja sydämen syke nousee ja aineenvaihdunta lisääntyy, mutta lyhytaikaisesti. Stressin ollessa kohtuullista ja ohimenevää, ei se yleensä näy eikä haittaa toimintaa. Lievänäkin stressi on kuitenkin aina elimellinen tila. Erityisen ongelmalliseksi stressi muuttuu kun se jatkuu pitkään, kuukausia tai jopa vuosia. Koettu stressi saa alkunsa haastavan tilanteen tulkitsemisesta ja kehon tuntemuksista yhdessä. Merkittävää on yksilön subjektiivinen kokemus vaatimusten ja voimavarojen välisestä epätasapainosta.

 

Stressistä palautuminen välttämätöntä

Stressistä pitää palautua, jotta se ei pääse pitkittymään. Pitkäaikainen stressi on terveydelle haitallista monellakin tapaa. Se esimerkiksi voi lisätä sydäntautien ja metabolisen oireyhtymän riskiä, altistaa työuupumukselle ja mielenterveyden häiriöille. Sillä on myös yhteyttä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin.

Stressaantunut voi olla ärtynyt, jännittynyt, ahdistunut tai levoton. Stressissä voidaan kärsiä keskittymiskyvyn tai motivaation puutteesta, päätöksenteon vaikeudesta tai unohtelusta. Pitkäaikainen stressi voi oireilla mm. erilaisina kipuina, vatsaoireina, huimauksena, unihäiriöinä tai flunssakierteenä.

 

Stressi ja syöminen

Pitkäaikainen stressi voi vaikuttaa myös epäsuorasti terveyteen lisäämällä terveydelle haitallisia elintapoja ja valintoja. Stressaantuneena ruokavalintamme voivat helposti olla epäterveellisiä. Stressi muuttaa nälän tuntemusta: toisilla ruoka maistuu liikaakin kun taas toiset laihtuvat stressaantuneena kun ruoka ei maistu. Yleensä ruokavalion laatu huonontuu, terveellinen ruoka ja kunnon ateriat eivät välttämättä maistu, vaan esimerkiksi napostellaan rasvaisia ja makeita ruokia. Stressaantuneella syömistottumusten muuttaminen kulkee käsi kädessä stressinhallintakeinojen omaksumisen kanssa. On hyvin vaikeaa tehdä elintapamuutoksia ilman että stressin saa hallintaan. Painonhallintaa stressi hankaloittaa erityisesti silloin jos omassa syömisessä ei ole joustavuutta ja vapautuneisuutta, tai tunnesyömisessä, jolloin ruoasta saatetaan esimerkiksi hakea lohtua. Syömisen sopiva joustavuus vapauttaa syyllisyyden tunteesta eikä näin ollen epäonnistumisen tunnetta ruokailun suhteen pääse syntymään.

 

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi koostuu 3 päivän sykevälivaihtelun mittauksesta, sen analyysistä sekä palautekeskustelusta. Se on erinomainen keino selvittää stressin ja palautumisen tasapainoa. Hyvinvointianalyysi osoittaa hyvinvointiin vaikuttavat tekijät selkeästi ja luotettavasti. Se kuvaa palautumisen riittävyyttä, arvioi unen laatua ja liikkumisen terveysvaikutuksia sekä auttaa tunnistamaan stressiä aiheuttavat tekijät niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Hyvinvointianalyysi voi toimia vahvana herättäjänä kun saa konkreettista faktaa ja selkeää palautetta hyvinvoinnistaan, omien valintojen ja tilanteiden merkityksestä hyvinvoinnilleen. Hyvinvointianalyysi lisääkin merkittävästi motivaatiota pysyvien elintapamuutosten tekemiseen. Oman kehon reaktiot analysoituna tuo niin selkeästi esiin sen mihin kannattaa etsiä ratkaisuja. Hyvinvointianalyysi osoittaa voimavarat sekä hyvinvoinnin haasteet, joihin vaikuttamalla monet muut tekijät loksahtavat helpostikin paikalleen.

 

Omakohtainen tunne stressistä on myös hyvin tärkeää huomioida. Subjektiivinen stressin kokemus ja objektiivisesti mitattu stressi täydentävät toisiaan ja niillä on vahva yhteys. Vaikka objektiivisesti mitattuna stressi ja palautuminen olisi tasapainossa, voi henkilö kuitenkin kokea olevansa stressaantunut. Objektiivisesti mitattu stressi kertoo pysyvämmästä tilanteesta, pitkäaikainen kuormittuminen näkyy mittauksessa. Subjektiivinen stressin kokemus on useinkin senhetkistä tai viimeaikaista stressiä. On hyvä oppia tunnistamaan stressin merkkejä itsessään ennen kuin stressi pääsee kroonistumaan. Stressin kokeminen ja vaikutus on yksilöllistä. Keskeistä stressin ehkäisyssä on yleinen elämänhallinnan tunne, tosin onnistumista rajoittaa kuitenkin rajallinen kyky hallita elämää esimerkiksi sattuman vuoksi. Stressiä kuitenkin voi hallita ja hoitaa!

 

Stressin hoitoa

Asioiden jakaminen sekä vatvomisen vähentäminen helpottaa stressiä ja lisää hyvinvointia. Liika ja turha murehtiminen ei kannata. Murehtimiseen taipuvaisen kannattaisi vaikkapa pitää päivässä yksi sellainen lyhyt hetki, jonka aikana voisi murehtia kaikki huolet ja murheet läpi, ja muuna aikana sitten hyvällä omallatunnolla sysätä turhat huolet pois mielestä tai säästää ne ”murehtimishetkeen”. Rentouttavien ja palauttavien toimintojen tekeminen, liikunta itselle mieluisalla tavalla, riittävä lepo, ihmissuhteiden hoito, myötätunto ja hyvien tekojen tekeminen sekä huumori ovat tutkimustenkin mukaan tärkeitä ja toimivia keinoja psyykkiselle hyvinvoinnille ja stressin hoidossa. Pysähdy myös välillä hetkeksi kesken kiireen, rentoudu ja hengitä syvään.

 

Joka päivä pitäisi saada palautua kuormituksesta. Kuormituksesta palautuminen on välttämätöntä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, jotta stressi ei jää päälle. Ota aikaa itsellesi! On myös hyvin tärkeää oppia tunnistamaan omaa stressiä ja huomaamaan kehon viestejä. Ja harjoitella olemaan sopivan jämäkkä, sekä uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa selättää stressi. Ole myötätuntoinen itsellesi, kohtele itseäsi kuin hyvää ystävääsi!

 

Stressi kuluttaa psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Pidä kiinni hyvästä ja säännöllisestä, värikkäästä ja monipuolisesta syömisestä! Se auttaa paljon myös stressinhallinnassa. Palkitse itseäsi terveellisemmillä ruokavalinnoilla ruoasta nauttien!

 

 

Please reload

Viimeisimmät kirjoitukset

Please reload