040 511 5359

©2018 BY ALENDO

  • Facebook Social Icon

Jorvas High-tech Center (JHC-1, E-rappu), Hirsalantie 11, 02420 Jorvas, Kirkkonummi

Seuraa

Ota yhteyttä

Osoite

Heicap Oy
Y-tunnus: 2515813-8

Lisää kasviksia lapsille!

30.11.2017

 

Monessa perheessä on varmasti mietitty, että miten lapsi oppisi syömään monipuolisemmin kasviksia – tässä muutama vinkki, miten voisi saada kasvikset maistumaan. On hyvä muistaa, että usein lapset tarvitsevat useampia maistamiskertoja ennen kuin oppivat pitämään uudesta ruoasta. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja kannattaa olla tarjolla toistuvasti, jotta ne tulisivat tutuiksi.

 

Kasviksia tutun ruoan kanssa

Uusi ruoka tulee helpommin tutuksi mikäli se tarjotaan jonkun tutun ruoan kanssa. Monella lapsella voi esimerkiksi toimia kasvisten ”piilottaminen” pieninä palasina lämpimän ruoan sekaan. Näin kasviksia tulee helposti syötyä ihan huomaamattaankin. Smoothiet taas ovat helppoja ja nopeita tehdä, ja niistä varmasti löytyy jokaiselle mieluisa makuvaihtoehto.

 

Lähiympäristön esimerkki

Lapsen ruokailutottumusten kehittymiseen vaikuttaa vahvasti perheen ruoankäytön tavat ja valinnat. Lapset luonnollisesti seuraavat lähiympäristön esimerkkiä myös syömisessä. Uusi ruoka tulee helpommin tutuksi mikäli aikuinen syö samaa ruokaa. Ruokailutilanteen ilmapiirillä on myös olennainen merkitys siihen, miten lapsi syö ja mistä ruoista hän oppii pitämään. Miellyttävä ruokailuilmapiiri syntyy kiireettömyydestä lapsen kanssa keskustellen ja häntä kuunnellen. Lasta kannustetaan ja kehutaan tutustumisprosessissa, sillä lapselle annettu myönteinen palaute lisää lapsen mieltymystä syötyä ruokaa kohtaan. Ruokaileminen on iloinen yhteinen asia, joka lisää perheen yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia kaikilla tasoilla.

 

Leikkiä ja kokkausta

Lapsen motivaatio kasvisten syöntiin kasvaa kun hän saa olla aktiivinen toimija, sekä leikkimisen kautta (esimerkiksi kauppa -ja ravintolaleikit). Ruoan hyväksyttävyyttä voidaan lisätä ottamalla lapsi mukaan ruokaostoksille, ruoanvalmistukseen ja kattamiseen. Yhdessä on hauskaa puuhailla ja lapsi oppii yhdessä tehden myös arvostamaan ruokaa. Kaupassa kannattaa yhdessä tutustua kasvisvalikoimaan kaikessa rauhassa ja antaa lapsen valita joku uusi tuote. Myös kasvisaiheinen askartelu ja kasvisten kasvattaminen toimivat usein kiinnostuksen lisääjänä.

 

Hauskanmuotoisia kasviksia

Monissa tutkimuksissa on havaittu, että lasten hedelmien ja kasvisten käyttö lisääntyy, mikäli ne ovat laitettu esille hauskasti ja houkuttelevasti, ja että lapset suhtautuvat myönteisesti heille suunnattuihin hauskannäköisiin ruokiin. Yleensäkin ihmisten syömiskäyttäytymiseen luonnollisesti vaikuttaa hyvin paljon myös ruoan ulkonäkö. Kasviksia ja hedelmiä kannattaakin tarjota lapsille hauskasti pilkottuina ja aseteltuina. Kun ruokavaliota muokataan monipuolisemmaksi, ovat siinä apuna luontainen kokeilunhalu ja uutuuden viehätys.

 

Välipalan tärkeys

Lapselle aterioiden säännöllisyys sekä välipalat ovat tärkeämpiä kuin aikuiselle, sillä lapsi on herkempi nälän aiheuttamalle väsymykselle. Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat hyviä välipaloja. Ruoan valmistumista nälkäisenä odotellessa hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kasvistikut tai omenalohkot. Nälkäisenä ei kannata syödä makeaa, sillä se vain vahvistaa mieltymystä makeaan.

 

Aikuisella on vastuu ruokavalion monipuolisuudesta ja tasapainoisuudesta, ja ruokamäärän lapsi saa valita itse. Lapsella ruokahalu vaihtelee, siihen vaikuttavat esimerkiksi kasvunopeus, terveydentila, ulkoilu ja unen määrä. Jos lapsi on syönyt runsasenergisen aterian, syö hän todennäköisesti vähemmän seuraavalla aterialla. Vanhempien tulisi luottaa lapsen kylläisyyden säätelyyn eikä yrittää ohjata syömistä esimerkiksi palkkio- tai pakkosyöttämisellä. Lasta ei saa pakottaa syömään eikä käyttää makeita herkkuja palkinnoksi. Palkkioruokien miellyttävyys vain kasvaa ja voi johtaa opittuun toimintamalliin, josta on vaikea päästä eroon.

 

Toiset hyväksyvät uudet maut vaivatta kun taas toiset ovat varovaisia uusien ruokien edessä ja tarvitsevat paljon enemmän tutustumis- ja maistelukertoja kaikessa rauhassa omassa tahdissaan. Tarvitaan toistoja, kärsivällisyyttä, positiivisuutta ja rentoutta!

Kaikista tärkeintä on kiireetön, mukava ja vapautunut tunnelma ruokapöydässä. Silloin ruokakin maistuu paremmin ja rohkeus uusia makuja kohtaan kasvaa. Syöminen on iloinen asia!

 

Lähteet

Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., Lagström, H., Lyytikäinen,  A., Nurttila,  A., Peltola, T., Talvia, S.Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004: 11.

Kyttälä P., Ovaskainen M., Kronberg-Kippilä C., Erkkola M., Tapanainen H., Tuokkola J., Veijola R., Simell O., Knip M., Virtanen SM. Lapsen ruokavalio ennen kouluikää. KTL:n julkaisuja B32/2008.

Lappalainen R. ja Lappalainen P. Painon ja mielen psykologiaa. 2014. Tampere: SKT.

 

Please reload

Viimeisimmät kirjoitukset

Please reload