Arvosta ja vaali hyvää untasi

Uni on elintärkeää hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Unella on myös hyvin tärkeä merkitys muistitoiminnoille ja oppimiselle. Uni vaikuttaa aivojen lisäksi myös muun kehon toimintaan ja unella voikin olla elimistöä suojeleva merkitys niin stressin vastapainona kuin sairauksilta suojaajana.

Elämäntapa, jota leimaa jatkuva kiire ja aistien ylistimulaatio, kuormittaa aivojamme entistä enemmän. Normaalista vuorokausirytmistä helposti irrottaudutaan ja unesta saatetaan pihistää aikaa muihin tärkeisiin asioihin, tehokkuuden nimissä. Unta kuitenkin tarvitaan yhtä paljon kuin ennenkin tai peräti enemmänkin. Myös se arvostettu tehokkuus lisääntyy hyvän unen ansiosta. Riittävän pitkä ja hyvälaatuinen uni on yhtä tärkeää terveydellemme kuin terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta.

Univaje on haitallista

Univaje laskee mielialaa, altistaa tapaturmille, heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Univajeen on myös osoitettu lisäävän mm. sepelvaltimotaudin riskiä sekä altistavan tyypin 2 diabetekselle ja keskivartalolihavuudelle. Pitkittynyt univaje myös heikentää elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa ja altistaa tulehdusreaktioille sekä vaikuttaa haitallisesti syömis- ja liikuntatottumuksiimme.

Mitä saattaa altistaa unettomuudelle?

Uni on herkkä häiriöille. Unettomuuden laukaisijana on usein elämäntilanne tai muutokset siinä. Myös sairaus, epätyypilliset työajat, huonot nukkumisolosuhteet tai persoonallisuuden piirteet voivat aiheuttaa unettomuutta. Päihteiden käyttö, kofeiini ja myöhäinen tuhti syöminen voivat myös häiritä unta. Jokainen nukkuu välillä huonosti ja se on ihan luonnollista, erityisesti äkillisissä elämänmuutoksissa. Pitkittyessään unettomuudesta seuraa kuitenkin univajetta, joka voi altistaa erilaisille ongelmille.

Pitkittyneessä unettomuudessa keskeistä on yksilön kyvyttömyys käsitellä ja säädellä tunteitaan. Unettomuudesta kärsivät vaikuttavat myös stressaantuvan herkästi ja stressi onkin hyvin usein syynä unettomuuteen. Mikäli unettomuudesta alkaa huolestua, voi se helposti johtaa unettomuuden pitkittymiseen. Liiallinen vireys, joka voi johtua liiallisesta psyykkisestä tai fysiologisesta aktiivisuudesta, haittaa unta ja myös ylläpitää unettomuutta. Ylivireys lisää huomion kiinnittämistä uneen ja lisää siitä huolestumista. Mikäli yrittämällä yritetään saada unta, ei uni taatusti tule helposti. Tästä seuraa vireyden lisääntymistä entisestään ja unirytmin hajoaminen. Näin unettomuuden noidankehä on valmis.

Firstbeat Hyvinvointianalyysi koostuu 3 päivän sykevälivaihtelun mittauksesta, sen analyysistä sekä palautekeskustelusta. Se kuvaa palautumisen riittävyyttä, arvioi unen laatua ja riittävyyttä sekä liikkumisen terveysvaikutuksia, ja auttaa tunnistamaan stressiä aiheuttavat tekijät niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Hyvinvointianalyysi lisää merkittävästi motivaatiota pysyvien elintapamuutosten tekemiseen. Oman kehon reaktiot analysoituna tuo niin selkeästi esiin sen mihin kannattaa etsiä ratkaisuja. Esimerkiksi painonhallinta harvemmin onnistuu stressaantuneena tai univelkaisena, ja tunnesyömistä on haasteellista saada hallintaan kuormittuneena tai väsyneenä.

Unen huoltoa

Unta kannattaa huoltaa kiinnittämällä huomiota elintapoihin: liikuntaan, rentoutumiseen, nautintoaineisiin ja unirytmiin. Unirytmi tulisi saada säännölliseksi, mennä nukkumaan ja herätä suunnilleen samoihin aikoihin joka päivä. Stressinhallintaa on tärkeää harjoitella. Liikunta parantaa unta, mutta liikuntasuoritus tulisi lopettaa 3-4 tuntia ennen nukkumista. Pieni iltapala voi olla avuksi. Iltaisin kannattaa tehdä jotain levollista ja rentouttavaa. Mieltä askarruttaviin huoliin ja ongelmiin täytyy etsiä ratkaisuja päiväsaikaan, sillä ongelmat voivat helposti tunkea mieleen yöllä. Mikäli yöllä heräilee, ei todellakaan kannata alkaa pohtimaan yhtään mitään eikä vilkaista kelloa, vaan jatkaa nukkumista. Päivällä on hyvä pitää riittävästi taukoja, jolloin voi rentoutua sekä ratkoa, mutta ei vatvoa, mahdollisia huolia. Liika ja turha murehtiminen ei kannata, vaan päivässä voisi olla vaikkapa yksi sellainen lyhyt hetki, jonka aikana voisi murehtia kaikki huolet ja murheet läpi, ja muuna aikana sitten hyvällä omallatunnolla sysätä turhat huolet pois mielestä tai säästää ne ”murehtimishetkeen”.

Mikäli unenhuollossa ei omin avuin onnistu ja unettomuus on pitkittynyt, on kognitiivisten hoitoohjelmien käyttö perusterveydenhuollossa varsin tehokasta. Useimmille riittää muutama neuvonta- ja seurantakäynti, joissa pyritään vaikuttamaan unettomuutta ylläpitäviin tekijöihin ja toimintatapoihin yksilöllisesti, tukea antaen ja neuvoen. Pitkäkestoista unettomuutta tulisi hoitaa ilman lääkitystä, sillä unilääkkeet heikentävät unen laatua.

Lähde

Käypä hoito -suositus. Unettomuus (2015). http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50067